Naispuoliset druidit, kelttien unohdetut papittaret (Natalia Klimczak)

Kuva 1: Oraakkelia kuulemassa (John William Waterhouse), jossa kahdeksan druiditarta on kokoontuneina temppeliin. Public Domain 


Keskiaikaisissa irlantilaisissa legendoissa heistä käytettiin nimitystä Banduri tai Bandorai. Heidän olemassaolonsa vahvistavat monet muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset kirjoittajat. Mutta keitä olivat legendaariset naispuoliset druidit?


Druidit olivat kelttien uskonnollisia johtajia, tieteentekijöitä ja tutkijoita. On vallinnut harhakäsitys, että druidit olivat aina miehiä. Kuitenkin on tosiasia, kuten monet historialliset asiakirjat todistavat, että heidän joukossaan oli myös naisia.


Kelttiläisen yhteiskunnan Viisaat


Termi "druidi" tulee indoeurooppalaisesta sanasta "deru" joka tarkoittaa totuutta tai totta. Tästä on johtunut kreikan termi "drus", joka tarkoittaa tammea.


Druidit olivat älyllistä eliittiä. Druidi oli heimokohtainen tehtävä, mutta he olivat myös runoilijoita, astronomeja, maagikoita ja astrologeja. He keräsivät 19 vuoden aikana tarvittavat tiedot ja taidot alkemiassa, lääkinnässä, lainkäytössä ja luonnontieteissä. He järjestivät älyllisen elämän, oikeusprosessit, osasivat parantaa ja osallistuivat sotastrategioiden suunnitteluun. He olivat viisauden keskittymiä ja hyvin arvostettuja yksilöitä yhteisöissään.


Roomalaisia havaintoja naispuolisista druideista


Gaius Julius Caesaria druidit kiehtoivat. Hän kirjoitti, että he olivat tieteilijöitä, teologeja ja filosofeja ja omasivat poikkeuksellisia taitoja. Caesarin kirjoituksiin perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan tämä suuri Rooman johtaja oli hyvin tietoinen naispuolisten druidien olamassaolosta. Valitettavasti useimmat roomalaiset kirjoittajat väheksyivät naisia ylipäätään, joten kovin helposti historiallisista lähteistä ei löydä viittauksia heihin.


Kuitenkin esimerkiksi kreikkalainen Strabon kirjoitti ryhmästä uskonnollisia naisia, jotka asuivat Loire-joen saarella. "Historia Augustassa" on kohta, jossa Diocletianus, Alexander Severus ja Aurelianus keskustelevat naispuolisiin druideihin liittyvistä ongelmistaan. Tacitus mainitse naispuoliset drudit kuvaillessaan roomalaisten suorittamaa druidien teurastusta Monan saarella Walesissa. Tämän kirjoituksen mukaan oli naisia, joista käytettiin nimitystä Banduri (naisdruideja) jotka puolustivat saarta ja hän kirosi "mustiin pukeutuneet" (naisdruidit). Tacitus myös huomautti, ettei ollut olemassa eroa mies- ja naispuoleisissa johtajissa, ja että kelttinaiset olivat hyvin voimakkaita.


Plutarkoksen mukaan kelttinaiset olivat täysin erilaisia roomalaisiin ja kreikkalaisiin naisiin verrattuna. He osallistuivat sotaa ja rauhaa koskeviin neuvotteluihin, olivat mukana valtaa käyttävissä kokouksissa sekä toimivat riidansovittelijoina. Pomponius Melan mukaan Sena -nimisellä saarella Bretagnessa eli neitsytpapittaria, jotka osasivat ennustaa tulevaa.


Cassius Dio mainitsee Ganna -nimisen naisdruidin. Hän lähti viralliselle vierailulle Roomaan ja hänet otti vastaan Domitianus, Vespasianuksen poika. Moyturan taistelua koskevan kuvauksen mukaan kaksi druiditarta lumosi kiviä ja puita auttaakseen kelttien armeijaa.


Tunnettuja drudittaria


Irlantilaisen perinteen mukaan naispuolisia druideja nimitettiin kahdella päänimellä: badurit ja banfilit, eli naisrunoilijat. Useimmat naisdruidien nimet ovat vaipuneet unohduksiin. Nimi Fedelma kirjattiin muinaiseen tekstiin Connachtin kuningatar Medbin hoviin kuuluvana naisena, ja hän oli banfili. Hän eli 10. vuosisadan Irlannissa.


Tunnetuin druidinaisen jälkeläinen oli kuningatar Boudicca, jonka äiti oli banduri. Boudicca oli brittiläis-kelttiläisen iceni-heimon kuningatar. Hän johti roomalaisia vastaan suunnattua kansannousua ensimmäisellä vuosisadalla. Tutkijat kiistelevät yhä siitä, oliko myös Boudicca itse druidi.

Kuva 2: Kuningatar Maev (J. C. Leyendecker) Public Domain 


Jumalattarien palvontaa


Druidittaret palvoivat jumalattaria, ja juhlivat näitä eri kuukausiin ja vuodenaikoihin osuvilla juhlapäivinä. Eräs heidän kunnioittamistaan jumalattarista oli Brighid, josta myöhemmin tuli kristittyjen nunnien Pyhä Brigid.

Kuva 2: Pyhä Brigid Public Domain


Arkeologiset jalanjäljet


Arkeologit ovat löytäneet monia todisteita naispuolisista druideista. Useita naisten hautoja on löydetty Saksassa Rein- ja Mosel-jokien välistä. Haudatut naiset on ajoitettu noin 4. vuosisadalle ja heidät oli haudattu mukanaan aarteita, jalokivä ja muita kallisarvoisia esineitä. Jotkut oli haudattu mukanaan rinnan yli kulkeva vanne, joka oli merkki korkeasta asemasta. Tutkijoiden mukaan vain druidittarella saattoi olla tällaisen hautaamisen vaatima status.